1. Maantieteelliset “Karjalat”
Paikat ja aluejaot: nykyhallinto, historialliset alueet, laajemmat kattokäsitteet ja diaspora-alueet.
1.1 Suomen Karjalat (nykyhallinnolliset)
- Pohjois-Karjala (maakunta)
- Etelä-Karjala (maakunta)
Huom: nämä ovat nykyisiä hallinnollisia alueita. Ne eivät automaattisesti vastaa “historiallisen Karjalan” rajoja.
1.2 Venäjän Karjalat (nykyhallinto ja alueellinen käyttö)
- Karjalan tasavalta
- Tverin karjalaisalue (diaspora-alue)
- Novgorodin karjalaiskylät (hajanaisia asutusvyöhykkeitä)
- Valdain karjalaiset (diaspora/asutushistoria)
- Pietarin alueen karjalaiset (Inkerin ja lähialueiden kytkökset)
1.3 Historialliset Karjalat (perinteinen aluejako)
- Laatokan Karjala
- Aunuksen Karjala
- Vienan Karjala
- Käkisalmen lääni (historiallinen hallintoalue)
- Karjalankannas
- Rajakarjala (rajaseudun historiallinen ja kulttuurinen käsite)
1.4 Laajemmat kattokäsitteet (käytössä puheessa ja tekstissä)
- Suomen Karjala (epätarkka kattotermi, vaatii usein täsmennyksen)
- Venäjän Karjala (epätarkka kattotermi, vaatii usein täsmennyksen)
- Itä-Karjala (historiallis-poliittisesti latautunut termi monissa konteksteissa)
- Luovutettu Karjala (sotien seurauksena luovutetut alueet; vahva muistipoliittinen lataus)
2. Kielelliset “Karjalat”
Kielitieteellinen jako (karjalan kieli ja sen pääryhmät), sekä puhekielen/identiteetin tasolla käytetyt “karjala”-käsitteet.
2.1 Karjalan kieli ja sen murteet
- Varsinaiskarjala
- Pohjoiskarjala / Vienan murteet
- Eteläkarjala
- Tverinkarjala (varsinaiskarjalan etelämurteeseen luokiteltu kokonaisuus)
- Livvinkarjala (Aunuksen karjala)
- Lyydi (ei lasketa yleensä suomalaisessa luokittelussa karjalan kielen murteeksi vaan omaksi kielekseen)
2.2. Suomen kielen karjalaismurteet ja suomen kielen itämurteet
- Suomen kielen karjalaismurteet
- Karjalan kannaksen murteet (Suomen kielen kaakkoismurteet)
- Laatokan Karjalan murteet (Suomen kielen kaakkoismurteet )
- Pohjois-Karjalan murteet (Suomen kielen savolaismurteet)
- Suomen kielen itämurteet
- Kaakkoismurteet
- Karjalan kannaksen murteet
- Laatokan Karjalan murteet
- Inkerin suomalaismurteet
- Pohjois-Karjalan savolaismurteet
- Kainuun murteet
- Pohjois-Savon murteet
- Etelä-Savon murteet
- Kaakkoismurteet
2.3 Muita kielelliset käsitteet, joita näkee käytössä
- Karjalan kieli (yleisnimitys; usein tarvitaan täsmennys: varsinaiskarjala / livvi / lyydi)
- Karjalan murteet (voi tarkoittaa karjalan sisäistä murrejakoa tai alueellisia variantteja)
- Karjalaismurteinen suomi (suomen murteet, joissa on vahvaa karjalaista vaikutusta tai rajaseudun piirteitä)
- Karjalaisvaikutteinen venäjä (kontaktialueiden kielivaikutus)
- Karjalais-suomalainen sekakieli / kontaktipuhe (yksilö- ja yhteisökohtainen ilmiö)
Peruspointti lukijalle: “karjala” voi tarkoittaa joko karjalan kieltä tai Karjalan alueella puhuttua suomea.
Nämä eivät ole sama asia, ja siksi täsmennykset ovat tärkeitä.
3. Kulttuuriset ja identiteettiin liittyvät “Karjalat”
Tässä “Karjala” tarkoittaa usein ihmisiä, perinnettä ja yhteisöjä enemmän kuin karttarajaa tai kieliluokitusta.
3.1 Identiteettikarjalat
- Evakkokarjalaiset (muistin, sukuhistorian ja perinteen kautta vahva identiteetti)
- Tverin karjalaiset (diaspora, omat kulttuurimuodot ja kielihistoria)
- Inkerin karjalaiset (Inkerin alueen historialliset yhteydet ja monikerroksisuus)
- Rajakarjalaiset (rajaseudun kulttuurinen kokonaisuus)
- Karjalaiset Suomessa (yleisnimitys, joka voi viitata hyvin eri taustoihin)
- Itäkarjalaiset (Suomessa käytetty nimitys rajan takana asuvista karjalalankielisistä karjalaisista)
3.2 Ortodoksinen Karjala
- Laatokan Karjala (vahva ortodoksinen perinne)
- Viena (runoperinne, uskonnollinen ja kulttuurinen omaleimaisuus)
- Tverin karjalaiset (uskonto ja yhteisörakenne osana identiteetin säilymistä)
3.3 Diasporakarjalat
- Ruotsin karjalaiset
- Amerikan karjalaiset
- Siperian karjalaiset (asutushistorian ja siirtymien kautta)
4. Poliittiset ja ideologiset “Karjalat”
Käsitteitä, jotka liittyvät valtioihin, hallintoon, autonomiahankkeisiin tai poliittisiin tavoitteisiin. Nämä sekoittuvat helposti maantieteeseen.
- Suur-Karjala (historiallinen/poliittinen ideologinen käsite)
- Itä-Karjala-ajatus (vaihtelevat merkitykset ajasta ja puhujasta riippuen)
- Autonominen Karjala (Neuvostoliiton ajan hallinnolliset muodot ja politiikka)
- Tverin karjalainen kansallinen piiri (hallinnollinen järjestely ja vähemmistöpolitiikka)
- Karjalan tasavalta (nykyinen federaatiosubjekti Venäjällä)
Mietintää: poliittiset termit omassa laatikossaan ja neutraali selitys:
kuka käytti termiä, missä ajassa, ja mihin tarkoitukseen.
5. Muut “Karjalat”
Tähän koottuna hallinnolliset muodot, historialliset rajat sekä symboliset/mielikuvalliset “Karjalat”.
5.1 Hallinnolliset (historialliset) muodot
- Karjalan työkommuuni (varhainen neuvostohallinnollinen järjestely)
- Karjalan autonominen SNT (autonomisen alueen/republikan eri muodot eri aikoina)
- Karjalan tasavalta (nykyhallinto, mutta myös historiallinen jatkumo)
5.2 Historialliset rajat ja “rauhansopimusten Karjalat”
- Pähkinäsaaren rauhan Karjala (rajat ja vaikutukset varhaisemmassa vaiheessa)
- Stolbovan rauhan Karjala (raja- ja väestöliikkeiden kannalta keskeinen)
- Tarton rauhan Karjala (itsenäisen Suomen ajan rajakonteksti)
5.3 Symboliset / kulttuuriset mielikuvat
- Kalevalan Karjala (runoperinteen ja kansallisen mielikuvan “Karjala”)
- Runonlaulajien Karjala (Viena, keruumatkat, perinneverkostot)
- Karjala suomalaisessa mielikuvassa (matkailu, nostalgia, evakkoperintö, julkinen keskustelu)
6. FAQ – nopea täsmennys lukijalle
Onko “Karjala” sama kuin Pohjois- tai Etelä-Karjala?
Ei automaattisesti. Pohjois- ja Etelä-Karjala ovat nykyisiä maakuntia. “Karjala” voi tarkoittaa myös historiallisia alueita (Laatokka, Aunus, Viena, Kannas) tai Venäjän Karjalaa.
Onko karjala “suomen murre”?
Karjalan kieli on oma itämerensuomalainen kielensä. Mutta Karjalan alueella puhutaan myös suomea, ja “karjalaisuus” identiteettinä ei aina kerro, mitä kieltä ihminen puhuu tai puhui.
Miksi “karjalat” pitää erotella?
Koska muuten sekoittuvat (1) karttarajat, (2) kielitieteellinen luokitus, (3) kulttuuri ja identiteetti, sekä (4) poliittiset termit. Tällä sivulla ne pidetään erillään, jotta keskustelu pysyy tarkkana.
Mietintää: alasivut?:
/maantiede/, /kielet/, /historia/, /tver/, /faq/.